Laserkeilauksella voidaan kerätä lyhyessä ajassa suuri määrä tarkkaa ja yksityiskohtaista 3D-tietoa kohteista ja ympäristöstä. Laserkeilaus sopii ihanteellisesti rakennusten ja rakennelmien, teollisuuskohteiden, kaivosten, kulttuuriperintökohteiden jne. mittaukseen. Mittaustulos luovutetaan tilaajalle hänen toiveensa mukaan joko pistepilvenä, 3D-mallina tai 2D-piirustuksina. On mahdollista saada myös pistepilvi, joka sisältää väritiedot (RGB). Sitä varteen tulee laserkeilauksen aikana suorittaa myös valokuvaus. Jälkimmäinen tarkoittaa, […]
Laserkeilauksen tuloksena saadaan suuri määrä eri mittausasemilta kerättyjä pistepilviä. Ne liitetään yhtenäiseksi pistepilvimalliksi ja viedään sovittuun koordinaattijärjestelmään. Pistepilveä harvennetaan tietomäärän vähentämiseksi. Harvennusasteesta (1 mm, 2 mm jne.) sovitaan tilaajan kanssa. Tarvittaessa poistetaan pilvestä myös tarpeettomat kohteet. Pistepilvimalli voidaan toimittaa eri muodoissa riippuen tilaajan tarpeista.
Vaikka yhä enemmän käytetään tietoa 3D-muodossa, halutaan silti usein saada myös perinteisiä 2D-piirustuksia, joita on mukava katsella paperilta. Pistepilvestä voidaan tuottaa näkymiä, leikkauksia, kerrosten pohjakaavoja sekä muita yksityiskohtaisia piirustuksia 2D-muodossa. Erittäin nopeasti voi tuottaa 2D-piirustuksia silloin, kun ensin on luotu 3D CAD-malli. Jopa silloin, kun lopputulos tarvitaan vain 2D-muodossa, on järkevää suorittaa mittaus laserkeilauksella, koska […]
Useimmiten laserkeilauksen tuloksena saadusta pistepilvestä laaditaan ns. lähtötilanteen malleja, joihin arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden työ jatkossa perustuu. Tässä tulee muistaa, että malli on yleistys sovitun yksityiskohtaisuustason (LoD – Level of Details) mukaan. Sen takia on erittäin hyvä, jos jatkokäyttäjä osaa tarvittaessa tarkastaa tärkeät yksityiskohdat pistepilvestä. Geometrialtaan mutkikkaista kohteista, esim. keskiaikaisista holvikatoista, voidaan tuottaa myös ns. […]
Jos 3D-malliin lisätään myös tietoa, voidaan puhua BIM-mallista (Building Information Model). BIM-malleja käytetään suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, ja yhä enemmän puhutaan hallintomallien käytöstä. BIM-ideologia käsittelee rakennuksen elinkaaren käsitettä eli rakennuksen tietomallia rakennuksen suunnittelun ideasta rakennuksen purkuun asti. Valmistuvista rakennuksista tehdään yhä enemmän toteutusmalleja, joita käytetään myöhemmän hallinnon tarkoituksiin. Usein näihin tarkoituksiin käytetään valmistuneen rakennuksen mittausta laserkeilausmenetelmällä.
Fotogrammetria on limittyvien valokuvien (stereokuva) käyttöön perustuva mittausmenetelmä, joka on melkein yhtä vanha kuin valokuvaus. Kartoitustarkoitukseen sitä käytti ensimmäisenä François Arago vuonna 1851. Rakennusten dokumentoinnin tarkoitukseen tätä menetelmää hyödynsi ensimmäisenä Albrecht Meydenbauer vuonna 1858. Heti ensimmäisten ilma-alusten jälkeen otettiin käyttöön ilmakuvakartoitus. Kun laserkeilainten laajemman käyttöönoton jälkeen 20 vuotta sitten tuntui, että fotogrammetrian käyttö häipyy, niin […]
Perinteinen ilmakuvakartoitus on erittäin kallista ja järkevää vain kohteiden ollessa laajoja. Lennokkien avulla voi kuitenkin mitata nopeasti ja tehokkaasti erikokoisia kohteita. Lennokilta käsin voidaan mitata nopeasti ja kustannustehokkaasti suuria alueita. Työn tuloksena on pistepilvi, ortokuva ja digitaalinen maastomalli. Lennokkimittauksia käytetään topografisiin mittauksiin, volyymien määrittämiseen (louhokset, työmaat, materiaalien varastopaikat tms.), rakennustöiden etenemisen seurantaan sekä rakennus- ja […]
